Menetimme hiljattain rakkaan koiramme, joka jaksoi elää kauan kanssamme.
Alkuvuodesta sain "himon" pullonkorkkeihin, joita oli vaikeaa saada. Ystäväni yllätti minut iloisesti ja hommasi minulle niitä muovikassillisen. Aloin väkertämään niistä koiria, omaksi iloksi pääasiassa. Muutamia olen antanut halukkaille. Tehdessäni niitä, huomasin, että jokaiselle yksilölle tuli oma persoona. Tavallaan niiden tekeminen oli samalla minulle jonkinlaista terapiaa.
Tarvikkeina oli liimaa, korkkeja, paksua rautalankaa, nahkaa ja tekosilmiä.
Tässä niitä sitten on:
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Mahtava idea! Tuo koipea nostava koira on kyllä ihan super! ^_^
VastaaPoistaItsekin on tullut huomattua, että pikkuinen näpertely on sitä parasta terapiaa. :)
Kiva, kun löysit blogini! Niin, ja kiitos kommentista. Mielessä on monia muitakin asentoja noille koirille, mutta se vaatii jonkin verran suunnittelua, kuten esim. korvaa rapsuttava jne. Näpertely auttaa! Aurinkoista kevättä!
PoistaHih hih hii. :) hauskoja koiria!!!
VastaaPoistaKiva :). Laitan kuvia, kun vääntelen ja näpertelen niitä lisää.
Poista