Olohuoneen päivitys ja ompelua

Uudet tavarat ja kevään tulo sai aikaan tekemään päivitystä olohuoneessa.
Aiemmassa postauksessa marraskuussa, (vihdoinkin valmista) kyselin vinkkejä olohuoneen verhoihin,
kun en enää tykännyt luonnonvalkoisista verhoista vaan kaipasin jotain neutraalia, mutta ryhtiä antavaa.
Olen todella huono verhojen kanssa ja kyllästyn helposti. Niinpä en halua sijoittaa niihin paljoa rahaa.

Mieleeni tulikin nuo vanhat valkoiset paneeliverhot, jotka oli kaapissa. Ostin mustat väliin kympillä ja sain ihan uuden tunnelman ikkunoihin ja olohuoneeseen.

Tässä kuva marraskuulta.
Korituolit olen myynyt pois ja huoneen kalustus muuttunut. Vanhat verhot siirtyivät makuuhuoneeseen.

 Uusi päivitetty ilme.

Ompelin eilen illalla pyöreän tyynyn kahdesta kankaisesta käyttämättömästä lautasliinasta.
Lisäsin siihen pitsiä ja isot napit keskelle. Puolta voi vaihdella fiiliksen mukaan :).

Terveisin, anne

Olohuoneen pöytä

Jippii! Nyt on yksi isompi projekti vihdoinkin valmis. Asia on kytenyt päässäni pitkään.
Muistatte varmaan sen vanhan oven, joka on ollut esillä mm. tuossa blogini pääkuvassa.
Siitä tuli nyt olohuoneen pöytä.
Suunnitelmissa oli aluksi tehdä pöytä eurolavoista, mutta uusimman  ostamani lipaston myötä varmistui, että ovestahan se pöytä tehdään.
Jätin oveen saranat ja kolot näkyviin. Maalasin sen useita kertoja. 
Pukkijalat valmistuivat entisöintikurssilla sivuprojektina ja lasiliikkeestä ostettiin mittoihin leikattu lasikansi, joka saatiin eilen.

Linkkejä aiempiin postauksiin; Lipasto  ja Vanha ovi

Olohuoneessa on tapahtunut muutoksia enemmänkin, mutta niistä lisää myöhemmin.
Yllä oleva kuppi on Kokon, joka on muuten parhaimpia törppöjä kahvikissalle. 
Onhan se samalla kauniskin!

Aurinkoista torstaita!

anne

Pientä säätöä

Mulla on outo into tehdä noita naulakoita ja taulun tapaisia. 
Ne on sitä paitsi mukavia ja pieniä näperryksiä.
Muutin aiemmin ostamani kehykset kollaasiksi vai miksi tuota nyt sanoisi? Takaosaa avatessa lasi särkyi ja se antoikin sitten aiheen teokselle. Olin joskus ostanut leimasimen, jolla saadaan aikaan ns. vanhennus paperin reunaan. Kokeilin sitä ja ihan kiva siitä tuli, vaikka eihän se nyt onnistunut, niin kuin olisi pitänyt.

Tässä on alkuperäinen kuva, joka oli kehyksissä.

Taustalevyn maalasin ja liimasin nuotit päälle tummennuksineen.
Pieneen vetimeen voi vaihtaa  ripustuksia.

Täältä löytyy kuva aiemmasta naulakosta.
Ja uusi, ihan tavallinen naulakko vessaan. Aiempi oli kiinni tarroilla, jotka ei kestäneet.  
Karkea lauta on nyt hiottu sileäksi ja kulmat pyöristetty. Porasin reiät seinään ja nyt se pysyy paikallaan ilman kikkailuja. 


Kivaa päivää!
Terveisin,
anne

Kalle Kustaa Korkki...

Tuli taas askarreltua korkkijuttuja, kun noita korkkeja riittää.
Leikkasin paksusta huovasta, joita jäi joululta, aluset ja liimasin korkit niihin.
En millään saanut liimattua korkkeja yhteen ilman tukikangasta (huopaa).
Liima on sen verran löysää, että valuu joka paikkaan. Mulla on ollut näissä hommissa sellainen liima, millä liimataan mm. kengän pohjia ja kantalappuja eli kestää varmasti.
Tein siis lasinalusia ja pannunalusen.

Lasinalusiin laitoin ruskeaa huopaa, mutta se ei enää riittänyt pannunaluseen.
Siihen käytinkin punaista, jonka reunat piilotin pitsillä.

Tämän postauksen otsikko on värssystä, jota lapsena hoettiin. 

Se on koko ajan pyörinyt mielessäni :). 

Taitaa riittää tämä korkkiaskatelu vähäksi aikaa...

Aika menee nopeasti ja taas on perjantai.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

anne

♥

Pieniä iloja

Löysin taas viikonloppuna mökin kätköistä muutamia pieniä ja hauskoja tavaroita.

Oletteko aiemmin nähneet tällaista kapistusta (härpäkettä) ja arvatteko mikä on sen käyttötarkoitus?
Vastaus kysymykseen tulee postauksen lopussa.

Tämä pieni lentokone lensi myös meille. En osaa sanoa varmaksi, miten vanha se on, kun ei löytynyt minkäänlaisia merkkejä tai leimoja. Luultavasti ainakin 60-70 vuotta sillä on ikää. 
Se on niin pieni ja suloinen lelu.

Alussa esittelemäni "härpäke" on teepussin lepuuttaja. Siivilään laitetaan kastettu teepussi ja nesteet valuu alla olevaan kuppiin ja siivilä heiluu. Tämäkin on jostain 40-luvulta tai jopa vanhempikin?

Iloksen olen saanut uuden lukijan/lukijoita, Maahettaret.

 Tervetuloa!

anne ♥

Baarijakkarasta kukkapöytä

Meillä on ollut jo vuosia Ikeasta ostettu baarijakkara.
Pääasiassa se on ollut keittiön nurkassa istuimena ja siitä se on ollut helppo ottaa käyttöön, 
kun on tarvinnut jotain yläkaapista. 
Tuollainen jakkara on vaarallinen sellaiseen tehtävään.
Olen kerran jo kaatunut suorilta jaloilta sen kanssa, mutta onneksi ei mennyt luita poikki.
Suunnittelin sen hävittämistä tai piilottamista ettei tulisi enää noustua epävarman ja keikahtavan jakkaran päälle. 
Päällisosa oli lakattua puuta, jonka maalasin valkoiseksi. Keräilin muutamia roskalautoja ja tein alapuolelle tason, valkoiseksi maalatun. 
Tsadaa...siitä tuli mulle kukkapöytä. 
Suunnitelmissa olisi laittaa se kesällä parvekkeelle, mutta olkoon siihen asti
olohuoneen ikkunan edessä.

Rakentamani tason saa otettua pois, jos siltä tuntuu, mutta pysyy tukevasti paikallaan.

Aurinkoista viikonloppua!

anne

Ystävänpäivä!

Tänään on ystävänpäivä!
Äidillä on myös syntymäpäivä ja tein lahjaksi korkeista pannunalusen.
Tulee ihan lapsuus mieleen, kun tehtiin koulussa pannunalusia, patalappuja, neulatyynyjä ja kynttilän jalkoja.
Toivottavasti äiti ilahtuu.
Pohjana pannunaluseen on uusiotorilta ostettu puinen alusta, jonka maalasin.

Olen riippuvainen villasukista ja omistan niitä monta paria. Nyt jalat ovat olleet jo sen verran lämpimät, että olen siirtynyt yöllä käyttämään ns. kesämallia. Pidin näitä viime kesänä viileinä iltoina ahkerasti ja aion tilata äidiltä uudet ensi kesäksikin. Tämä malli on tuunattu vanhoista sukista, joista kärki purettiin pois.

Toivottelen kaikille oikein ihanaa ystävänpäivää!

anne

P.S. Kiva, kun liityit mukaan Ryyni!

Huutokaupassa, osa 2

Pari päivää on mennyt ihmetellessä ja ihastellessa.
Sunnuntaina kävin toistamiseen huutokaupassa. Kyseessä oli hyvinkin korkeatasoinen huutokauppa, jossa tavaraa ei saanut pilkkahinnalla ja valikoima olikin sen mukainen.
Iskin silmäni lipastoon, joka nökötti nurkassa. Pari tuntiahan siinä meni, 
kun alettiin tehdä kauppaa. 
Talonpoikaislipasto on 1800-luvulta ja erittäin hyvässä kunnossa.
Onnea minulla olikin, kun sain sen itselleni.
Hinta oli minulle (vähän) kallis, mutta lipaston arvoon nähden pieni. 
Meklari mietti ja mietti, myykö sen minulle, mutta heltyi lopulta, kun kukaan muu ei tarjonnut enempää, minun onneksi.
Lipastoa pois kuljettaessani, meklari vielä kommentoi, että sain sen halvalla.
Nyt se komeilee minun olohuoneessani ja järjestys menee taas uusiksi, mutta eipä haittaa...

 Värikin on mielestäni mitä ihanin. Tätä ei muuten tuunata! :)

Ostin myös enkelipatsaan, joka istuu lipaston päällä.

Mukaan on tullut Voikukkapelto, tervetuloa!

Voikaa hyvin ja muistakaa ulkoilla,

anne

Olosuhteiden pakosta kaupungille...

Alakerrassamme asuu iäkäs pariskunta. Miehen olemme ristineet Köhisijäksi. 
Nimitys tulee jatkuvista huutavista aivastuksista ja erittäin äänekkäästä puhetavasta.
Köhisijä tapailee haitaria ja viulua, joita se ei todellakaan osaa soittaa.
Eilen minulla meni taas hermot kuunnellessani tuntitolkulla hanurin tapailua. 
Niinpä oli pakko paeta paikalta ja lähteä kaupungille.

Asioiden hoitelun lomassa pyörähdin pitkästä aikaa kaupungissa olevaan pop up-kauppaan, Ajanpatinaan.
Siellä myydään antiikkia, kaikkea ihanaa vanhaa.
Jos paksu lompakko olisi, ostaisin sieltä vaikka mitä. Paksun lompakon puuttuessa ostin sieltä jo aiemmin katsomani levytelineen. Aluksi väri vähän mietitytti, mutta kiva se on!

Alkuperäinen tarkoitus tällä kapistuksella on ollut vinyylisinglelevyjen säilytys. 

Testattiin, kuten kuvassa näkyy. 

Minä ajattelin kuitenkin käyttää sitä kirjeiden, postien ja 

korttien yms. säilytykseen.

Kuten jo aiemmin edellisessä postauksessa kerroin, minulla on huono tuuri. Olen etsinyt kirppareilta, huutokaupasta ja kierrätystoreilta tietynlaista valaisinta keittiöön enkä ole löytänyt.

Sokoksen valikoimista löytyi sellainen uusi, joten ostin myös sen.

Samanlainen minulla oli lapsena kirjoituspöydällä työvalaisimena.

Nyt valoa riittää työskennellä keittiössä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

 anne  

♥

Haastetta ilmassa

Sain jokin aika sitten haasteen Annukalta blogista Kaaoksen kesyttäjä. 
Tällä kertaa vuorossa on 3 x 11-haaste.

Säännöt ovat seuraavat:

Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä,
joilla on alle 200 lukijaa.

• Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
• Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
• Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
• Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
• Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
• Ei takaisin haastamista

Seuraavat kysymykset on Annukalta, joihin vastasin:

1. Musta vai valkoinen? Valkoinen. Puhdas ja raikas väri, jota voi piristää, kun lisää vaikka vähän mustaa.
2. Kevät vai syksy? Kevät. Keväällä paistaa enemmän aurinko ja pian tulee kesä eikä sada niin paljon.
3. Ruusu vai valkovuokko? Valkovuokko. Värin takia. Ruusu on ihana valkoisenakin.
4. Etelä vai pohjoinen? Etelä. Enemmän elämää ja lämpimämpää.
5. Lintu vai kala? Kala. Kala on parempaa ruokana kuin lintu.
6. Valkoinen lumi vai valkoinen hiekka? Valkoinen hiekka. Harvinaisempi näillä leveysasteilla.
7. Yö vai päivä? Päivä. Saa enemmän aikaan ja näkee ihmisiä.
8. Kuuma vai kylmä? Kuuma. Olen viluinen.
9. Blogi vai facebook? Blogi. Blogissa on mukavampi kirjoitella, kun facebookissa.
10. Kulta vai hopea? Hopea. Neutraalimpi ja sopii blondille koruna paremmin. Valkokulta kyllä passaa :)
11. ?

Olen jo aiemmin kertonut saamassani tunnustuksessa 8 asiaa itsestäni, joten ne löytyvät täältä:
http://kaupunginlaidalla6.blogspot.fi/2012/11/a-blog-with-substance-tunnustus.html

Lisätään siihen vielä muutama, niin tulee 11 täyteen.
- Pukeudun rennosti ja pesen vaatteita ja pyykkiä paljon. Haluaisin olla naisellisempi ja käyttää tennareiden sijasta korkokenkiä, mutta niissä on hankala kävellä ja jalat tulevat kipeäksi.
- Olen mm. huono tuurinen, en löydä halvalla koskaan mitään tarpeellista.
- Olen materialisti, valitettavasti. Ostelemalla pikku juttuja saan hetkeksi paremman mielen. 
Se on tapa, josta pitäisi päästä eroon.

Siinäpä vastauksia. Olen nyt tylsä ihminen, enkä jaa tätä eteenpäin. Seuraamissani blogeissa on jo sama haaste niin tiuhaan kiertänyt, joten päätän sen tähän.

Mukavaa alkavaa viikkoa Ystävät!

anne