Tässä vielä kuva ennen purkamista |
Purkuhommien jälkeen |
Kannen pyöreä muoto oli tehty superloonipaloista, joka levisi käsiin, kun sitä käsitteli. Päällimmäisenä oleva litteä osa oli kiinteä pala, joten kannesta täytyi tehdä litteä.
Leikkasin kaavat vanhojen keinonahkapalojen mukaan. Ompelin käsin yhteen, sovitin ja ompelin koneella kiinni toisiinsa. Ajattelin vain kauhuissani, että onnistuuko tämä!
Niiteillä ja liimalla sain rungon verhoiltua.
Tässä se nyt on! |
Laatikosta löytyi pätkä tarrapitsiä, jolla peitteli niitit. |
Kanteen ompelin napin ja pallopehmikkeen. |
Ihan kiva siitä tuli, vaikka en ole tyytyväinen
kanteen ja siinä oleviin rumiin vekkeihin :(.
Kangaspala oli yhdestä kappaleesta. Nätimmän olisi kait saanut ompelemalla sen paloista, kauniin muodon aikaansaamiseksi.
No, aina oppii uutta ja olen yhtä kokemusta rikkaampi.
Saa nähdä mitä äiti tästä tuumaa?
Palli ostettu keinonahkaisten sohvien kaveriksi 1960 -luvun puoli välissä.
Eikä ollut kallista! Kangaspala löytökorista ja maksoi 6 euroa.
Tervetuloa Paula Kristiina!
Kivaa viikonloppua ja kauniita ulkoilukelejä!
Voi kuinka pallista tuli kaunis! Ei uskoisi samaksi:)
VastaaPoistaKiitos, kommenttisi lämmittää mieltä. :)
PoistaIhan hirmuisen hyvää jälkeä sait aikaiseksi!Pyöreä muoto on aika haastava verhoilla joten kyllä minä sinuna olisin oikein tyytyväinen:)
VastaaPoistaKiitokset verhoilun ammattilainen!!! :)
PoistaSiitähän tuli tosi kaunis.
VastaaPoista