Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 7. helmikuuta 2013

Olosuhteiden pakosta kaupungille...

Alakerrassamme asuu iäkäs pariskunta. Miehen olemme ristineet Köhisijäksi. 
Nimitys tulee jatkuvista huutavista aivastuksista ja erittäin äänekkäästä puhetavasta.
Köhisijä tapailee haitaria ja viulua, joita se ei todellakaan osaa soittaa.
Eilen minulla meni taas hermot kuunnellessani tuntitolkulla hanurin tapailua. 
Niinpä oli pakko paeta paikalta ja lähteä kaupungille.

Asioiden hoitelun lomassa pyörähdin pitkästä aikaa kaupungissa olevaan pop up-kauppaan, Ajanpatinaan.
Siellä myydään antiikkia, kaikkea ihanaa vanhaa.
Jos paksu lompakko olisi, ostaisin sieltä vaikka mitä. Paksun lompakon puuttuessa ostin sieltä jo aiemmin katsomani levytelineen. Aluksi väri vähän mietitytti, mutta kiva se on!




Alkuperäinen tarkoitus tällä kapistuksella on ollut vinyylisinglelevyjen säilytys. 
Testattiin, kuten kuvassa näkyy. 

Minä ajattelin kuitenkin käyttää sitä kirjeiden, postien ja 
korttien yms. säilytykseen.

Kuten jo aiemmin edellisessä postauksessa kerroin, minulla on huono tuuri. Olen etsinyt kirppareilta, huutokaupasta ja kierrätystoreilta tietynlaista valaisinta keittiöön enkä ole löytänyt.
Sokoksen valikoimista löytyi sellainen uusi, joten ostin myös sen.
Samanlainen minulla oli lapsena kirjoituspöydällä työvalaisimena.
Nyt valoa riittää työskennellä keittiössä.



Näihin kuviin ja tunnelmiin,
 anne  

14 kommenttia:

  1. Tuttu valaisin :). Oli vaan vähän pidempi siinä originaalissa toi "varsi".
    Mulla oli samanlainen 70-luvulla. Kylkeen olin liimannut öljykriisin aikana jaetun tarran "Säästä sähköä". Ihan kuin mun koululaislampulla olis maailma pelastunu :).

    Ja hauska toi levytelineen "laskuri".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niissä vanhoissa tais olle pidempi varsi. Harmi, kun en löytänyt sellaista vanhaa. Kiitos kommentista! :)

      Poista
  2. Hyvä saalis, vaikka vähän väkisin jouduitkin lähtemään liikkelle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Shoppailu on mukavaa, jos jotain "tarpeellista" löytyy :)

      Poista
  3. Mun piti käydä tänään samassa kaupassa ja vähän muuallakin, mut jäi käymättä. Ravattiin vaan ruokakaupoissa. Oli muuten aika liukasta, näin monta liukastumista. ei pahasti sattunut onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin jo uhohtanut, että olet täältä päin. Se on ihana kauppa, käy ihmeessä ainakin katselemassa. Liukasta oli ja mulla oli kantakengät kerrankin jalassa :D.

      Poista
  4. Oi, mie muistan ,enollani olleen juuri tuollaisen telineen ja siinä levyjä, Laila kinnusta ym.Niitä kuunneltiin ja leikittiin laulajaa:)

    Tuollainen lamppukin miulla oli, on muuten paras valon antaja.
    Löytöjä teit ystäväin.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivoja muistoja! On hyvä lamppu eikä vie pöytätilaa ja saa siirreltyä, kun pitkä varsi ja jouset. Vanha olisi vaan ollut hienompi! Nykyään noita tekee Airam.

      Poista
  5. Varmaan kuuntelet noita levyjä aina kun miehesi on poissa kotoa...? Etkä kerro sille mitään!
    T: Matkaaja

    VastaaPoista
  6. Kuka on sanonut, että ne levyt on mieheni? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nuo aarteet voi sinunkaan olla... Etkös ollut ennemminkin iloisesti ryöpsähtelevää jazzmusaa kuunteleva ihminen? Mutta salaa Hurriganes- ja Love Records -fani?

      T: Matkaaja

      Poista
  7. Hiukan repesin tuolle köhisevälle hanurin tapailijalle... ;D Ei varmaan kivaa kuunneltavaa.
    Hieno löytö tuo levyteline. Ja nuo lamputkin ovat niin kivoja. Itselläkin oli pienenä. Niin kai kaikilla sen ajan koululaisilla? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä kuunnellaan muutamana päivänä viikossa. Yksi tuttava neuvoi laittamaan ilmoitustaululle lapun: "Halutaan ostaa hanuri juuru tästä rapusta!" :D

      Poista

Olen iloinen kommenteista ja luen ne kaikki!