Alttoviulu ja sekalaisia

Päivät ovat todellakin olleet harmaita ja sateisia. Sisällä tulee oleskeltua ja katseltua nurkkia.
Olen aloittanut opettelemaan neulontaa, jota olen viimeksi ehkä tehnyt kouluaikoina. 
Saa nähdä mitä niistä tulee, mutta rentouttavaa se ainakin on.

Otin esille mieheni alttoviulun, joka on lojunut vähän näkymättömissä. Taas kun sitä uusin silmin katselee, huomaa miten kaunis soitin se on.
Mieheni on joskus nuorempana soitellut ihan orkesterissa ja saanut silloin tuon upean soittopelin. Se on Unkarissa käsin tehty, joskus 1900-luvun alkupuolella. 
Kielet ovat katkenneet, mutta eipä sillä enää soitellakaan.

Uudistin vähän sänkypeittoa, joka oli siis muhkea tuplapeitto. Kesällä siihen oli roiskunut maalitahroja, kun en tajunnut kaikkea suojata seinää maalatessani. Pussilakanalla saa taas raikastettua makuuhuonetta ja se on myös helpompi pestä, kuin koko peitto. Eikä maksanut paljon!

 päiväpeittoasiaa

Parveke on syksyinen. 

Olen iloisena huomannut, kuinka aikaisin keväällä ostamani sitruunasypressi (muistaakseni) on viihtynyt meillä, vaikka en mikään viherpeukalo ole. Saa nähdä, onko talven jälkeen luonamme, toivottavasti!

Ikkunoita pestessäni laitoin helmikorennot ikkunoiden väliin. 

Ne antavat kivasti tunnelmaa ja valoa sisälle sekä ulos.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

torstaisin terveisin, 

PÄIVÄPEITTOASIAA...

Olen pitkää etsinyt muhkeaa ja valkoista päiväpeittoa. Hinnat on huimia, jos haluaa laadukasta tai höyhentäytteistä. En ollut valmis uhraamaan satastakaan. Pyörähdin sattumalta vuodevaatteiden varastomyynnissä, joka oli kaupungissa vierailulla. Ihanaa, löysin sieltä valkoisen tuplapeiton, joka oli juuri hakemani näköinen ja oloinen. Hintaa 20€. Ei siis paljoa maksanut! Olen NIIN tyytyväinen! Pientä fiksausta, kuten kanttinauhan ompelua helmaan. Eikä ole liian pitkä ja se on aina helpompi siivouksen kannalta.